Onko väsymyksesi kevätmasennusta?

Oletko väsynyt, vaikka nukut paljon? 

Vaivaako makeanhimo? Eikä mikään tunnu enää hauskalta? 

Saatat kärsiä vuodenaikaan liittyvästä masennuksesta. 

Sitä kutsutaan myös kevät- tai syysmasennukseksi. 

Vuodenaikaan liittyvä masennus linkittyy vahvasti valon määrään. Sitä esiintyy yleisimmin maissa, jotka sijaitsevat kaukana päiväntasaajalta ja joissa päivän pituus vaihtelee voimakkaasti eri vuodenaikoina. Mitä kauemmas pohjoiseen matkataan, sitä  tavallisemmaksi ongelma muodostuu.

Monet masentuvat syksyllä pimeän ajan lisääntyessä. Monilla on oireita myös keväisin. Kevätmasennus aiheutuu usein stressistä - koetaan, että pitäisi voida paremmin, kun päivä pitenee ja valon määrä lisääntyy. Ajatellaan, että nyt elämä alkaa helpottua. Kohta on kesä ja kaikki ovat onnellisia. Masentunut kokee painetta olla onnellinen. Kuilu omien kielteisten ajatusten ja onnellisuuden välillä vain kasvaa. Negatiiviset ajatukset itsestä, maailmasta ja tulevaisuudesta saavat mielen yhä synkemmäksi, psykologi ja kognitiivinen käyttäymisterapeutti Edita Lemonnier kuvailee.

Edita ei kuitenkaan käytä mielellään sanaa kevätmasennus. Lähden liikkeelle siitä, että arvioin ensiksi, onko kyseessä masennus vai ei sitten pyrin käsittelemään asiaa oikealla tavalla. Ongelma voi pahentua, jos sitä kutsutaan kevätmasennukseksi. Aletaan ajatella, että jaaha, minulla on diagnoosi, nyt minä sitten tulen alakuloiseksi joka keväästä. Syntyy itseään toteuttava ennuste. Ihminen alkaa tuntea itsensä masennuksen uhriksi sen sijaan, että ajattelisi voivansa muuttaa olotilaansa tai oppia käsittelemään sitä.

Miksi kevätmasennukseen sairastutaan?

Pimeyden vaikutusta mielialaamme on perusteltu monilla syillä. Yksi perustelu on se, että pimeys vaikuttaa melatoniinin tuotantoon. Melatoniini säätelee vuorokausirytmiämme. Se on aivojemme oma unilääke, jota kehomme tuottaa öisin tai silloin, kun olemme riittävän kauan pimeässä. Toisin sanoen melatoniinia erittyy myös pimeinä talvipäivinä, mikä aiheuttaa väsymystä. Päiväsaikaan melatoniinin eritys loppuu, kun silmiemme verkkokalvojen kautta välittyy riittävästi päivänvaloa. Toinen teoria perustelee kevätmasennusta serotoniinipitoisuuden muutoksella. Serotoniini on välittäjäaine, joka auttaa säätelemään kehomme toimintoja. Se vaikuttaa unirytmiimme yhdessä melatoniinin kanssa. Melatoniini auttaa nukahtamaan, serotoniini puolestaan herättää ja saa tuntemaan olon levänneeksi. Alhaiset serotoniinipitoisuudet saavat aikaan väsymyksen tunteen.

Hae ajoissa apua kevätmasennukseen

Lievästä masennuksesta kärsiväkin voi tuntea oireet invalidisoiviksi. Tutkimuksen mukaan runsas 15 prosenttia ruotsalaisista kärsii oireista ja kertoo niiden heikentävän toimintakykyään. 35 prosenttia masennuksesta kärsivistä tarvitsee lääkehoitoa. Yleensä oireet ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja kestävät eninään kuukauden ajan. Muutaman viikon alakuloisuus ei ole vaarallista. Lääkärin apua kuitenkin tarvitaan, jos sängystä ei pääse ylös tai elämänhalu katoaa kokonaan. Edita Lemonnierin mukaan ammattiapua tarvitaan, jotta noidankehästä pääsee kipuamaan pois.

On vaikeaa selvitä ongelmasta omin avuin. Yleensä masennuksesta kärsivä tarvitsee terapiaa havaitakseen, millaiset ajatukset ja käyttäytymistavat vahvistavat masennusta, ja ymmärtääkseen, mitä tarvitsee voidakseen paremmin. Uskon, että terapiatyöskentelyllä on ennaltaehkäisevä vaikutus. Kun vastaava vuodenaika seuraavaksi koittaa, henkilöllä on keinoja, joiden avulla hän pystyy selviytymään elämässä eteenpäin. Syynä masennuksen uusiutumiseen voi olla se, että oikeaa terapiamuotoa ei ole löytynyt. Näin ei ole rakentunut myöskään työkaluja, joiden avulla ongelmia aiheuttavat toimintamallit pystyisi murtamaan, Edita sanoo.

Apua käyttäytymisen aktivoinnista

Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa kaikkiin masennuksen muotoihin sovelletaan menetelmää, jota kutsutaan käyttäytymisen aktivoimiseksi.

Kun potilas on masentuneessa vaiheessa, hän tarkkailee koko ajan omia tunteitaan ja ajattelee ''ei, olen väsynyt ja voimaton, joten en lähde kuntoilemaan''. Hän tekee niin, vaikka tietää harjoittelun tekevän hänelle hyvää. Tällöin selkeästä aikataulusta on apua. Hyvinvointia tuovat asiat, kuten liikunta ja ystävien tapaaminen, kirjataan tarkasti kalenteriin. Kun asiat on aikataulutettu, ne tulevat tehdyiksi. Asioiden tekemisen jälkeen potilas voi miettiä, miltä hänestä tuntuu - yleensä hänen vointinsa on parempi.

Tavoitteena on, että potilas jatkaisi niiden asioiden tekemistä, jotka saavat hänet voimaan paremmin. Näin hän pystyy muuttamaan tapojaan ja käyttäytymistään.

Itselle tärkeistä ja hyvinvointia tuovista asioista kiinni pitäminen auttaa ihmistä voimaan paremmin. Alkaa löytyä yhä enemmän asioita, jotka tuovat merkitystä ja iloa elämäänn, Edita sanoo.