Tunnetko itsesi väsyneeksi, viluiseksi ja haluttomaksi, vaikka nukut paljon? Tai onko sinulla sydämentykytyksiä ja olet aina nälkäinen? Silloin saatat olla yksi yli 200 miljoonasta ihmisestä maailmassa, joilla on kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa. Kerromme nyt oireista, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Tiesitkö, että pieni perhosenmuotoinen rauhanen, joka sijaitsee kurkunpään alapuolella, vaikuttaa jokaiseen kehosi soluun? Kilpirauhassairaudet ovat niin yleisiä, että niistä voidaan puhua kansantautina. Pelkästään Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa kilpirauhasongelmien vuoksi hoidetaan yli miljoonaa ihmistä – ja 80 prosenttia heistä on naisia. Huolimatta kilpirauhasongelmien suuresta vaikutuksesta hyvinvointiin ja elämänlaatuun monet eivät edes tiedä kärsivänsä niistä, koska oireet ovat moninaiset ja helposti sekoitettavissa stressiin, uupumukseen tai vaihdevuosiin. Usein ongelmat hiipivät esiin raskauden, trauman tai vaihdevuosien jälkeen, kun kehon hormonitasot muuttuvat.

Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan yliopistolääkäri, apulaisprofessori ja hormonaalisten sairauksien erikoislääkäri, Göteborgin yliopiston lehtori Helena Filipsson Nyström vertaa kilpirauhasta auton kaasuun.

– Kilpirauhanen auttaa kehoa toimimaan ja huolehtii aineenvaihduntaprosesseista. Jos sinulla on merkkejä erityisen hitaasta tai nopeasta aineenvaihdunnasta tai huomaat kilpirauhasen suurentuneen tai turvonneen, ota yhteyttä terveydenhuoltoon.

Yleisin kilpirauhasongelma on hypotyreoosi – kilpirauhasen vajaatoiminta, joka hidastaa aineenvaihduntaa ja vaikuttaa periaatteessa kaikkialle kehoon.

– Vajaatoimintatilassa kaikki tapahtuu kehossa hitaammin. Tunnet olosi viluiseksi, lihot muutamia kiloja, ihosi kuivuu ja hiuksesi haurastuvat. Olet uupunut ja alakuloinen. Yleisiin oireisiin kuuluu väsymys, joka ei helpota nukkumalla. Sinulla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi virtaa kuljettaaksesi itseäsi eteenpäin, Filipsson Nyström kuvailee.

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa elimistö tuottaa T3- ja T4 -hormoneja liian vähän. Sen yleisin syy on autoimmuuni kilpirauhastulehdus (Hashimoton kilpirauhastulehdus), joka aiheuttaa sen, että hormonituotanto vähenee pikkuhiljaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on krooninen ja sitä hoidetaan synteettisellä hormonilla, kuten Thyroxinilla tai Medithyroxilla.

– Tämä ei ole ketterä vene käännettäväksi. Vaikutus tulee vähitellen, ja voi kestää jopa vuoden, ennen kuin hormonihoidon täysi vaikutus saavutetaan, mikäli vajaatoiminta on merkittävää, Filipsson Nyström selittää.

Jopa 15-20 prosenttia potilaista kertoo, että heillä on edelleen oireita ja huono olo, vaikka he ovat lääkityksellä ja arvot näyttävät hyviltä. Kukaan ei tiedä, johtuuko tämä kilpirauhasesta vai onko ilmiöllä muita selityksiä.

Vain 2–3 prosenttia kärsii kilpirauhasen liikatoiminnasta. Se on sairaus, jossa elimistö tuottaa liikaa kilpirauhashormonia ja jota kutsutaan hypertyreoosiksi (aiemmin toksiseksi struumaksi).

– Se on kuin jatkuvasti kiihdyttäisi autoa. Keho menee ylikierroksille ja oireina ovat sydämentykytykset, huono lämmönsieto, hikoilu, nopea aineenvaihdunta, jatkuva nälkä sekä laihtuminen, vaikka söisi paljon. Suoli toimii nopeasti, vatsa on löysällä ja psyykkisiin oireisiin kuuluvat lyhyt pinna ja kärsivällisyyden puute sekä muisti- ja keskittymishäiriöt. Usein potilas on myös väsynyt, ärtynyt, hermostunut ja huolestunut, ja hänellä on hengenahdistusta ja lihasheikkoutta, sillä keho toimii kiivaammin kuin perustilassa, Filipsson Nyström selittää.

Kilpirauhasen liikatoiminta voi aiheuttaa myös unihäiriöitä, kuukautisten epäsäännöllisyyttä, vapinaa ja silmäoireita. Hoitamattomana tauti voi johtaa hengenvaaralliseen tyreotoksikoosin kriisiin.

Liikatoimintaa hoidetaan hormoni- tuotantoa vähentävillä tyreostaateilla tai radiojodihoidolla. Kilpirauhanen voidaan myös leikata osittain tai kokonaan pois. Yleisin kilpirauhasen liikatoiminnan syy on autoimmuunisairaus Basedowin eli Gravesin tauti.

– Siinä kehon immuunijärjestelmä, jonka oletetaan suojaavan meitä vihollisilta, kuten bakteereilta ja viruksilta, hyökkää kehon omia kudoksia vastaan, Filipsson Nyström sanoo.

Hyvä uutinen on, että vajaalla puolella potilaista lääkehoitojakso tehoaa ja sairaus väistyy. Mutta yli puolella kilpirauhasen kiihtynyt toiminta palautuu hoidon jälkeen.

Kilpirauhasongelmat vaikuttavat sairastuneen elämään monin tavoin.

– Neuvoisin pohtimaan, kuinka voit tasapainottaa elämääsi. Kuntoile, elä terveellisesti ja mieti, kuinka saat energiasi ja voimavarasi riittämään, sanoo Filipsson Nyström.

Hänen mukaansa kilpirauhasen ja hypo- ja hypertyreoosin tutkimukseen on syytä suunnata lisää resursseja.

– Tarvitaan kansallisia hoito-ohjeita ja lisää tutkimusta sekä fyysisten että psyykkisten pitkäaikaisvaikutusten seurauksista. Tämä ryhmä tulee tehdä näkyväksi ja heidän hoitoonsa pitää panostaa, Filipsson Nyström painottaa

15 kilpirauhasen vajaatoiminnan oiretta

1. Väsymys

2. Alakulo ja masennus

3. Keskittymisvaikeudet

4. Painonnousu

5. Vilunväristykset sekä alentunut kylmänsietokyky ja ruumiinlämpö

6. Yleinen tunne, että kehossa on jotain vialla

7. Aloitekyvyn puute

8. Heikentynyt muisti

9. Aivosumu

10. Matala syke

11. Kuiva, kalpea ja kylmä iho

12. Hauraat, ohuet kynnet ja hiustenlähtö

13. Nivel- ja lihaskivut

14. Ummetus

15. Tunnottomuus ja pistely

Lähde: Sköldkörtelförbundet

”Neuvoisin pohtimaan, kuinka voit tasapainottaa elämääsi. Kuntoile, elä terveellisesti ja mieti, kuinka saat  energiasi ja voimavarasi riittämään.”

Faktaa kilpirauhasesta

Kilpirauhanen on kaksiosainen, hormoneja tuottava rauhanen, joka sijaitsee kaulassa kurkunpään alapuolella ja henkitorven sivuilla. Kilpirauhashormonit T3 ja T4 vaikuttavat solujen aineenvaihduntaan. Verikokeessa  testataan THS:n (kilpirauhasta stimuloiva hormoni), vapaan T3:n, vapaan T4:n ja vasta-aineiden arvot. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa elimistö tuottaa liian vähän T3- ja T4 -hormoneja, mikä aiheuttaa sen, että TSH-arvo nousee lisäämään kilpirauhashormonin tuotantoa.

Jodi, rauta ja seleeni ovat tärkeitä kilpirauhasen toiminnalle.