Muistin tukeminen on tärkeää kaikissa elämänvaiheissa
Muisti on yksi tärkeimmistä aivojen toiminnan osa-alueista, sillä sen avulla uudet kokemukset tallentuvat ja tarvittaessa palautuvat uudestaan käyttöön. Siksi muistia on tärkeää kehittää, tukea ja ylläpitää kaikissa elämänvaiheissa. Kyky muistaa koetut tai luetut asiat on oppimisen edellytys.
Perinteisesti muisti on jaoteltu lyhytkestoisempaan työmuistiin ja pitkäaikaisempaan säilömuistiin. Muistiprosessit osallistavat kuitenkin kaikkia muistin osa-alueita ja niiden yhteistoiminta on sujuvan ajattelun ja muistamisen edellytys. Työmuistin kapasiteetti on rajallinen: siinä työstetään käsillä olevaa tehtävää ja kaivetaan säilömuistista tehtävän kannalta tärkeää informaatiota. Säilömuistiin vuorostaan kertyy tietoa, taitoja ja kokemuksia vuosien varrelta ja sen varastointitila on valtava.
Digitalisaatio on mahdollistanut nopean tiedonhaun, eikä kaikkea arjen tietoa tarvitse enää painaa mieleen, mutta esimerkiksi muistettavien salasanojen määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Nykyaikaan liittyy muitakin haasteita: lukuisat ulkoiset ärsykkeet voivat verottaa keskittymistä ja siten vaikuttaa muistiin. Unohtelun ja muiden muistin ongelmien taustalla on usein kiirettä ja väsymystä. Toistuviin muistiongelmiin kannattaa kiinnittää huomiota ja selvittää ongelmien aiheuttajat.
Ikääntyminen on luonnollinen prosessi, joka vaikuttaa usein myös muistamiseen. Aivojen ja muistin säännöllinen aktivointi voi parhaimmillaan kuitenkin pitää aivot virkeinä ja terävinä pitkään.
Oppiminen on monen tekijän summa
Muistitoiminnot joutuvat erityiselle koetukselle luku-urakoiden aikana. Esimerkiksi opinnot ja niihin liittyvät kokeet vaativat toimivaa muistia, sillä opiskeltavien asioiden määrä voi olla hyvinkin hurja. Suuren tietomassan käsittelyssä on tärkeää muistaa, että kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvät tekijät tukevat myös muistamisprosessia. Hyvästä unesta ei tule tinkiä kiireessäkään ja sopiva määrä liikuntaa auttaa aivoja toimimaan paremmin. Uni on tärkeää sekä kehon hyvinvoinnin ja jaksamisen vuoksi että myös muistin kannalta. Nimittäin yöllä siirtyy päivän mittaan työmuistiin kerääntynyttä tietoa pitkäkestoiseen muistiin, joten luku-urakan päälle kannattaa nukkua hyvin. Aivot pitävät myös liikunnasta, sillä aktiivisuus parantaa verenkiertoa sekä hapen kulkua. Oppimista ja lukemista kannattaa tauottaa ja virkistää mieltä esimerkiksi lyhyelläkin happihyppelyllä.
Pääsykokeisiin tai muihin koitoksiin valmistautuessa avuksi voivat tulla erilaiset muistitekniikat, joiden avulla opittuja asioita on helpompi omaksua. Myös omaa oppimisprosessia kannattaa tutkia ja selvittää, miten oppii parhaiten. Toisilla korostuvat oppimisessa visuaalisuus ja näköaisti, toiset taas muistavat hyvin kuulemansa asiat. Myös tiedon jäsentäminen loogisiksi kokonaisuuksiksi, yhteyksien löytäminen sekä riittävä määrä toistoa voivat helpottaa opiskeltavan asian mieleen painamista.
Miten muistia voi parantaa?
Muistia voi treenata ja sen toimintaa on mahdollista tukea terveellisillä elämäntavoilla. Uni, ravinto ja liikunta ovat avain kehon kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ja sitä kautta myös sujuvaan ajatteluun sekä muistiprosesseihin.
Perinteisesti ajatus treenaamisesta liitetään lihasten ja kehon treenaamiseen, mutta samoin myös aivotoimintoja ja muistia pystyy aktivoimaan. Eräs oivallinen tapa treenata aivoja on lukeminen. Lukeminen tukee muistia ja parantaa muun muassa sanavarastoa sekä keskittymiskykyä. Kouluaikojen pakollisten lukutehtävien jälkeen lukeminen on voinut arjen pyörteissä jäädä kiireiden jalkoihin, mutta lukuharrastusta kannattaa mahdollisuuksien mukaan elvyttää. Kirjojen pariin voi palata esimerkiksi kirjastojen lukuhaasteiden avulla ja tutustua samalla uusiin teoksiin, tekijöihin sekä kirjallisuuden lajeihin.
Erilaisten ruutujen äärellä vietetty aika venyy helposti liian pitkäksi ja mikäli huomaa, että kännykän selailu ennen nukkumaanmenoa häiritsee nukahtamista, kannattaa yrittää ottaa iltalukeminen tavaksi. Kirjan sivut eivät vilku eivätkä hohda, joten uni saattaa tulla helpommin.
Myös uusien kielten opiskelu on hyvää ja kehittävää aivojumppaa. Tarjolla on monenlaisia vapaa-ajan kielikursseja, mutta nykyään omaa kielitaitoa voi kehittää myös kotisohvalta käsin erinäisten sovellusten avulla. Jossain vaiheessa voi haastaa itseään ja koettaa katsoa vaikka vieraskielistä elokuvaa ilman tekstityksiä.
Aivotkin tarvitsevat ravintoaineita
Muistin toimintaa ja aivojen hyvinvointia voi tukea myös ravintovalintojen kautta. Elimistölle välttämättömät omegat, riittävä ravintoaineiden saanti sekä suolistobakteerien suotuisa tasapaino tukevat aivojen toimintoja.
Sanotaan, että suolisto on elimistön toiset aivot. Siksi on tärkeää tukea suolistossa hyvien bakteerien tasapainoa. Vitamiineista erityisesti B-ryhmän vitamiinit on linkitetty aivojen ja sitä kautta myös muistin hyvinvointiin. Koska B12-vitamiinin lähteitä ruokavaliossa ovat eläinperäiset tuotteet, on kasvissyöjien sekä vegaanista ruokavaliota noudattavien syytä varmistaa vitamiinin saanti esimerkiksi ravintolisän avulla. Kivennäisaineiden joukosta nousee esiin jodi, jota elimistö tarvitsee muun muassa normaalien kognitiivisten toimintojen ylläpitoon. Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan yleisesti tiedon käsittelyyn liittyviä prosesseja, joihin lukeutuu myös muistaminen.
Omega-rasvahapot on linkitetty aivojen hyvinvointiin. Pehmeää, elimistölle tärkeää rasvaa saa esimerkiksi kalasta sekä monista kasviöljyistä. Erityisesti on hyvä varmistaa riittävä omega-3-rasvahapon saanti: omega-3-rasvahappojen lähteitä ovat kalan lisäksi esimerkiksi saksanpähkinät. Tärkeintä on huolehtia ravintoaineiden tasapainosta: monipuolisesta ruokavaliosta elimistö saa monia tarvitsemiaan rasvoja sekä suojaravintoaineita, mutta ajoittain keho voi kaivata lisätukea.
Lifen verkkokaupasta löydät sekä omega-tuotteita että vitamiineja, kivennäisaineita ja maitohappobakteereita kokonaisvaltaisen hyvinvointisi tueksi!