Uni on yksi hyvinvoinnin peruspilareista
Uni on tärkeä osa elimistön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lapsilla uni on erityistä kasvun ja kehityksen aikaa ja vaikka aikuisten unentarve on pienempi, on unen uudistava ja palauttava voima silti merkittävä. Valveaikana opitut asiat siirtyvät yön aikana säilömuistiin, joten myös tehokkaan oppimisen vuoksi unesta on hyvä huolehtia kaikissa elämänvaiheissa. Arjen kiireissä moni tinkii ensimmäisenä juuri nukkumisesta, vaikka hyvät yöunet ovat toimeliaan ja energisen päivän edellytys.
Unirytmit ovat yksilöllisiä, toiset heräävät aamuvarhain virkeänä, toisilla energiaa löytyy paremmin ilta-aikaan. Myös unen tarpeessa voi aikuisilla olla pientä vaihtelua, mutta yleisesti aikuinen tarvitsee 6-9 tuntia unta vuorokaudessa. Nukkuminen noudattaa tietynlaista kaavaa. Univaiheet vuorottelevat ja muodostavat unisyklin, johon kuuluu kevyt perusuni, syvä perusuni sekä vilkeuni. Vilkeunesta käytetään myös termiä REM-uni. Yön aikana unisyklit toistuvat muutaman kerran, riippuen unen pituudesta.
Vähäinen unen määrä heijastuu vointiin
Nukkuminen on tärkeää yleisen terveyden vuoksi, sillä univaje voi pitkittyessään johtaa monenlaisiin terveydellisiin haasteisiin. Liian vähäinen nukkuminen näkyy nopeasti myös arjen sujuvuudessa: keskittymiskyky kärsii ja muisti saattaa reistailla, reaktionopeus hidastuu ja huomiokyky vähenee. Huonosti nukuttu yö näkyy tietenkin myös väsymyksenä. Arkisista askareista voi olla hanakala suoriutua ja oppiminen vaikeutuu. Paino saattaa nousta univajeen myötä. Väsynyt mieli myös ärtyy helpommin.
iikolla kertynyttä univelkaa ei välttämättä saa korvattua nukkumalla viikonloppuisin tavallista pidempään, vaan tasaista hyvää oloa on tärkeää ylläpitää myös arjessa.
Elämäntilanteet ja elämänvaiheet vaikuttavat nukkumiseen
Stressi on monille tuttu riesa, joka vaikuttaa yleiseen vointiin ja heijastuu usein myös unenlaatuun. Nukahtaminen saattaa muuttua pitkälliseksi prosessiksi, kun mieltä painavat asiat pyörivät päässä eikä elimistö pääse unelle otolliseen, rentoon tilaan. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen stressitasot saattavat nousta entisestään ja arjen haasteet tuntua mahdottoman kuormittavilta. Opiskeluaikoina saattavat luku-urakat venyä aamun pikkutunneille, mutta on tärkeää muistaa, että aivot työstävät ja käsittelevät opittua tietoa nukkuessa.
Nukkumiseen vaikuttaa myös ikä ja elämänvaihe, esimerkiksi ikääntyminen saattaa vaikuttaa heikentävästi unenlaatuun. Miehillä eturauhasen liikakasvu ja siitä johtuva tihentynyt virtsaamistarve saattaa valvottaa öisin, naisilla vuorostaan vaihdevuosioireisiin kuuluvat kuumat aallot voivat haitata unta. Ikääntyminen on normaali prosessi, mutta mikäli ikääntymisoireet vaikuttavat arjen jaksamiseen ja hyvinvointiin, voi oireita pyrkiä lieventämään.
Miten voi vaikuttaa unen laatuun?
Unen laatuun vaikuttavat monet tekijät. On tärkeää virittää mieli ja keho nukahtamiselle otolliseen tilaan sekä tuntea oma unirytmi ja sisäinen kello. Terveellisillä ja tasapainoisilla elämäntavoilla sekä stressinhallinnalla on myös merkittävä vaikutus.
Nukkumaanmenoa edeltävät rutiinit virittävät mielen jo nukkumiseen, joten elimistön vireystilaa nostavat toimet kannattaa ajoittaa niin, että elimistö ehtii palautua ja rauhoittua ennen nukkumaanmenoaikaa. Liikunta tekee kokonaisvaltaiselle voinnille ja siten myös unelle hyvää, mutta kuormittavia aktiviteetteja tai rankkoja urheilusuorituksia ei kannatta jättää aivan myöhäiseen iltaan. Oman elimistön tunteminen auttaa myös muussa elämän rytmittämisessä: mikäli tunnistaa itsensä herkkäuniseksi, kannattaa vaikkapa kahvin tai muiden piristävien juomien juominen rajata päivän alkupuoliskolle. Alkoholi saattaa vaikuttaa heikentävästi nukkumiseen. Samaten vitamiini- ja kivennäisainelisät voi jaotella siten, että nauttii esimerkiksi virkistävää C-vitamiinia aamulla ja lihasten rentoutumista tukevaa magnesiumia illalla.
Illalla voi nauttia kupillisen yrttihauduketta tai kofeiinitonta rooibos-teetä. Yrttihaudukkeissa on valjastettu hyötykäyttöön luonnon omia rentoutumista edistäviä ainesosia, kuten esimerkiksi rohtovirmajuurta. Yrttejä on hyödynnetty myös erilaisissa uutteissa, suihkeissa ja kapseleissa.
Melatoniini lyhentää nukahtamisaikaa
Nukahtamiseen käytettävää aikaa voi lyhentää melatoniinilla. Melatoniinia syntyy elimistössä, mutta iän myötä melatoniinin tuotanto vähenee. Hyviä ja kehoa rauhoittavia iltarutiineja voi tarvittaessa täydentää myös melatoniinilisällä.
Nukkumista voi tukea myös ulkoisesti, esimerkiksi painopeittojen ja unisukkien avulla. Unisukat eivät kiristä, mutta pitävät jalat yöllä mukavan lämpiminä. Jalkojen lämpöisyys ja nukkumisympäristön raikas, viileähkö ilma ovat unen kannalta hyvä yhdistelmä. Painopeittoja on saatavana eri painoisina ja ne voivat parantaa unen laatua erityisesti levottomien nukkujien osalta.
Nukkumisesta ei tule tinkiä edes kiireiden keskellä, mutta mikäli yöunet kuitenkin jäävät jostain syystä vajaiksi, myös aikuinen voi ottaa pienet päiväunet. Nokoset kannattaa pitää riittävän lyhyinä ja ajoittaa ne siten, etteivät päiväunet häiritse nukahtamista illalla. Unen sekä hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen tukemiseen voit tarvittaessa kysyä vinkkejä myös Lifen myymälöiden asiantuntevalta henkilökunnalta!